Kuinka paljon aikaa myyjäsi oikeasti käyttää myymiseen? B2B-myynnin ajankäytön ongelma ja ratkaisu

<Tästä palveluihimme>

Kuvittele tavallinen keskiviikko pk-yrityksen myyntitiimissä. Kalenterissa on kolme sisäistä palaveria, CRM odottaa päivitystä edellisen viikon tapaamisista, sähköpostilaatikossa on kymmeniä lukemattomia viestejä ja jossain näiden välissä pitäisi vielä löytää aikaa uusien asiakkaiden tavoittamiseen. Illalla myyjä katsoo kalenteriaan ja tajuaa: varsinaista myyntityötä, eli aitoa keskustelua potentiaalisen tai nykyisen asiakkaan kanssa, ehti tänään noin tunnin verran kahdeksasta työtunnista.

Tämä ei ole poikkeus. Tämä on arki hyvin monessa suomalaisessa pk-yrityksessä. Ja juuri tämä on syy, miksi moni yritys investoi myyntiin, palkkaa lisää myyjiä, ostaa uusia työkaluja, mutta ei silti näe kasvua, jota resursointi antaisi olettaa. Ongelma ei useinkaan ole myyjien osaamisessa tai motivaatiossa. Ongelma on siinä, mihin heidän aikansa oikeasti kuluu.

Tässä artikkelissa käydään läpi konkreettisesti, miksi myyjän ajankäyttö on yksi B2B-yrityksen kriittisimmistä mutta vähiten mitatuista tehokkuustekijöistä, mihin työaika todellisuudessa valuu, ja miksi ratkaisu löytyy usein systemaattisesta myyntiputken hallinnasta ja ihmisen tekemästä henkilökohtaisesta yhteydenotosta, ei uudesta ohjelmistosta tai ylimääräisestä rekrytoinnista.

Miksi myyjän ajankäyttö on näkymätön mutta kriittinen ongelma

Useimmissa pk-yrityksissä seurataan tarkasti liikevaihtoa, kate-euroja ja ehkä kuukausittaista myyntitavoitetta. Harvempi yritys seuraa systemaattisesti sitä, kuinka moni tunti myyjän kalenterista kuluu oikeasti asiakaskontaktiin verrattuna kaikkeen muuhun. Tämä on ongelmallista, koska myyntityö on lopulta ainoa asia, joka tuo rahaa taloon. Kaikki muu, hallinto, sisäiset palaverit, järjestelmien päivitys, on välttämätöntä mutta ei itsessään kasvata liikevaihtoa.

Kansainväliset myynnin tilaa kartoittavat tutkimukset, kuten Salesforcen State of Sales -raportti ja HubSpotin vastaavat selvitykset, ovat vuodesta toiseen päätyneet samaan johtopäätökseen: merkittävä osa myyjän työajasta, usein arviolta kaksi kolmasosaa, kuluu johonkin muuhun kuin varsinaiseen myyntityöhön. Suomalaisissa pk-yrityksissä tilanne on tyypillisesti vielä haastavampi, koska myyjä joutuu usein hoitamaan itse myös prospektoinnin, ajanvarauksen, tarjousten laadinnan ja asiakaspalvelun ilman erillistä tukea.

Kun tätä ei mitata, ongelma jää piiloon. Yritys näkee vain lopputuloksen: myynti ei kasva odotetusti, vaikka palkkakulut kasvavat. Syy löytyy kuitenkin harvemmin osaamisesta ja useammin siitä, että myyjän kalenteri on täynnä kaikkea muuta kuin myymistä.

Mihin myyjän työaika oikeasti kuluu

Alla oleva taulukko havainnollistaa, miltä tyypillisen B2B-myyjän työviikko usein näyttää pk-yrityksessä, jossa myyntiprosessia ei ole systematisoitu ja jossa sama henkilö vastaa sekä uusasiakashankinnasta että nykyasiakkaiden hoidosta.

Luvut vaihtelevat toimialan ja yrityksen koon mukaan, mutta suunta on lähes poikkeuksetta sama: varsinainen myyntikeskustelu, se hetki jolloin myyjä oikeasti vaikuttaa kaupan syntymiseen, on murto-osa koko työajasta. Loppu aika kuluu tehtäviin, jotka ovat kyllä tarpeellisia, mutta joita ei tarvitsisi tehdä juuri sen henkilön, joka osaa parhaiten myydä.

Käytännön esimerkki: pk-yrityksen myyjän tyypillinen viikko

Otetaan konkreettinen esimerkki. Kuvitellaan 15 hengen teollisuuden alihankintayritys, jossa yksi kokenut myyjä vastaa sekä uusasiakashankinnasta että olemassa olevien asiakkuuksien hoidosta. Hänen viikkonsa saattaa näyttää tältä:

• Maanantai: aamu kuluu edellisen viikon tarjousten viimeistelyyn ja CRM:n päivittämiseen. Iltapäivällä kaksi sisäistä palaveria, joissa käydään läpi kvartaalin tavoitteita.

• Tiistai: kolme asiakastapaamista, joista kaksi on olemassa olevien asiakkaiden tilausten läpikäyntiä ja yksi uusi mahdollisuus, joka tuli asiakkaan omasta yhteydenotosta.

• Keskiviikko: aika varattu uusasiakashankintaan, mutta suurin osa päivästä kuluu sopivien yhteystietojen etsimiseen, listojen päivittämiseen ja muutamaan puheluun, joista yksikään ei johtanut sovittuun tapaamiseen.

• Torstai: messuvalmistelua ja sähköpostiviestintää nykyasiakkaille.

• Perjantai: viikon raportointi johdolle sekä muutama jälkihoitopuhelu.

Tällä viikolla uusia, aidosti sovittuja myyntitapaamisia uusien potentiaalisten asiakkaiden kanssa syntyi käytännössä nolla. Silti myyjä oli koko viikon kiireinen ja teki paljon töitä. Tämä on juuri se paradoksi, joka toistuu suomalaisissa pk-yrityksissä: kova työnteko ei automaattisesti tarkoita systemaattista myyntiputken täyttymistä.

Miksi prospektointi ja hallinto syövät eniten aikaa

Kylmäsoitto ja liidien läpikäynti

Uusien asiakkaiden tavoittaminen on työlästä. Hyvän kohderyhmän tunnistaminen, oikean päättäjän löytäminen, useat soittokierrokset ja viestien lähettäminen vievät aikaa moninkertaisesti verrattuna itse myyntikeskusteluun. Kylmäsoitto ei ole kuollut B2B-myynnissä, mutta se vaatii systemaattisuutta ja toistoa, jotta se tuottaa tuloksia. Ongelma syntyy silloin, kun sama henkilö, joka osaisi käydä parhaan myyntikeskustelun, joutuu myös tekemään kaiken raskaan alkupään työn: listojen rakentamisen, ensimmäiset yhteydenotot ja jatkuvan uudelleensoittamisen tavoittamattomille kontakteille.

Hallinnollinen kirjaustyö ja CRM

Toinen suuri ajansyöppö on hallinto. CRM-järjestelmän ylläpito, muistiinpanojen kirjaaminen, raportointi johdolle ja sisäinen viestintä ovat kaikki tarpeellisia, mutta ne eivät itsessään tuo yhtään uutta asiakasta. Kun näitä tehtäviä ei ole organisoitu selkeästi osaksi prosessia, ne pirstaloivat myyjän päivää jatkuvasti ja katkovat keskittymistä varsinaisesta myyntityöstä.

Seitsemän merkkiä siitä, että yritykselläsi on ajankäytön ongelma

Ajankäytön ongelma ei aina näy suoraan tuloslaskelmassa, ainakaan heti. Se näkyy ensin pienempinä, arkisina oireina, jotka on helppo sivuuttaa kiireen keskellä. Alla on seitsemän tyypillistä merkkiä, joiden avulla oman yrityksen tilannetta kannattaa peilata:

1. Myyjät kuvailevat viikkojaan kiireisiksi, mutta uusia asiakastapaamisia syntyy silti harvoin.

2. Uusasiakashankinta tapahtuu "kun ehditään", ei säännöllisen viikko- tai kuukausirytmin mukaan.

3. Myyntiputken kärki, eli uusien liidien määrä, vaihtelee rajusti kuukaudesta toiseen ilman selkeää syytä.

4. CRM-järjestelmä on ajan tasalla vain silloin, kun johto kysyy tilannetta erikseen.

5. Myyjä tekee itse sekä prospektoinnin, tapaamisten sopimisen että tarjousten laadinnan, ilman minkäänlaista työnjakoa.

6. Uuden myyjän palkkaaminen ei ole tuonut liikevaihtoa suhteessa siihen, mitä palkkakustannus edellyttäisi.

7. Johto ei osaa sanoa, kuinka moni tunti viikossa myyntitiimin ajasta kuluu aitoon asiakaskontaktiin verrattuna kaikkeen muuhun.

Jos useampi näistä kohdista täsmää, kyse ei todennäköisesti ole motivaatio- tai osaamisongelmasta, vaan siitä, että myynnin rakenne ja työnjako eivät tue tehokasta ajankäyttöä. Tämä on hyvä uutinen, koska rakenteellinen ongelma on huomattavasti helpompi korjata kuin yksittäisen ihmisen suorituskyky.

Ennen ja jälkeen: mitä muuttuu, kun myynnin alkupää ulkoistetaan

Konkretisoidaan vielä, millainen ero syntyy, kun aiemmin kuvatun kaltaisen pk-yrityksen myyjä saa osan alkupään työstä pois omalta pöydältään. Alla oleva vertailu perustuu tyypilliseen tilanteeseen, jossa prospektointi ja tapaamisten sopiminen siirtyvät erikoistuneelle kumppanille, kun taas itse myyntineuvottelu ja asiakassuhde jäävät edelleen oman myyjän vastuulle.

Tämä vertailu kiteyttää sen, miksi ajankäytön ongelma kannattaa ratkaista rakenteellisesti eikä yrittää paikata sillä, että myyjä "yrittää priorisoida paremmin". Kun rakenne on kunnossa, priorisointi hoituu lähes itsestään.

Mitä tapahtuu, kun myyjä ei ehdi myydä tarpeeksi

Kun suurin osa työajasta kuluu muuhun kuin aitoon asiakaskontaktiin, seuraukset näkyvät koko myyntiputkessa. Myyntiprosessin systematisointi ennen kasvua on juuri siksi tärkeää, että ilman selkeää prosessia pullonkaulat jäävät huomaamatta liian pitkään. Tyypillisiä seurauksia ovat:

1. Myyntiputki ehtyy hiljalleen. Uusia liidejä ja tapaamisia syntyy liian vähän, koska aikaa prospektointiin ei yksinkertaisesti riitä säännöllisesti.

2. Ennustettavuus katoaa. Kun uusasiakashankinta on epäsäännöllistä, myös tuleva liikevaihto vaihtelee arvaamattomasti kuukaudesta toiseen.

3. Myyjän motivaatio kärsii. Jatkuva kiire ilman näkyviä tuloksia on raskasta, ja parhaat myyjät alkavat etsiä työpaikkaa, jossa he saavat keskittyä siihen, missä ovat parhaita.

4. Kasvu hidastuu, vaikka resursseja lisätään. Yritys saattaa palkata lisää myyjiä, mutta jos jokainen uusi myyjä kohtaa saman ajankäytön ongelman, kasvu ei skaalaudu suhteessa investointiin.

Näitä seurauksia voi seurata konkreettisesti esimerkiksi kymmenen keskeisen myyntiprosessin mittarin avulla: kuinka moni uusi liidi etenee tapaamiseen, kuinka moni tapaaminen johtaa tarjoukseen ja kuinka pitkä on aika ensikontaktista kauppaan. Kun näitä lukuja aletaan seurata, ajankäytön ongelma tulee usein hyvin nopeasti näkyväksi.

Ratkaisu: miksi ihmiskontakti ja systemaattisuus voittavat pirstaloituneen ajankäytön

On houkuttelevaa ajatella, että ratkaisu ajankäytön ongelmaan löytyy automaatiosta: massasähköpostit, chatbotit ja tekoälyn generoimat viestit lupaavat tavoittaa satoja potentiaalisia asiakkaita murto-osassa ajasta. Todellisuudessa B2B-ostopäätökset, erityisesti sellaiset, joissa sopimuksen arvo on merkittävä ja päätöksentekijöitä useampi, syntyvät edelleen luottamuksen kautta. Luottamus taas rakentuu henkilökohtaisessa kontaktissa, ei massaviestissä, jonka vastaanottaja tunnistaa sekunnissa automaattiseksi.

Tämä ei tarkoita, etteikö teknologiaa ja automaatiota kannattaisi hyödyntää. Päinvastoin: parhaat tulokset syntyvät, kun automaatio hoitaa toistuvat, ennalta arvattavat tehtävät (esimerkiksi seurantaviestit, muistutukset ja kalenterin hallinnan), ja ihminen keskittyy siihen, missä ihmistä ei voi korvata: aitoon keskusteluun, kuuntelemiseen ja luottamuksen rakentamiseen. AI ja B2B-prospektointi 2026 -oppaassa käydään tarkemmin läpi, miten tekoälyä kannattaa käyttää osana prosessia ilman että se korvaa henkilökohtaista kontaktia siellä missä sitä eniten tarvitaan.

Toinen keskeinen ratkaisun osa on systemaattisuus. Kun myyntiputkea hoidetaan sattumanvaraisesti, sen mukaan mitä aikaa milloinkin jää, tulokset ovat väistämättä epätasaisia. Kun taas prospektointi, yhteydenotto, tapaamisten sopiminen ja jälkihoito on organisoitu selkeäksi, toistuvaksi prosessiksi, tulokset alkavat olla ennustettavia. Tämä on täsmälleen se syy, miksi moni kasvava pk-yritys päätyy pohtimaan, kannattaisiko osa myynnin alkupäästä ulkoistaa erikoistuneelle kumppanille sen sijaan, että oma myyjä yrittää tehdä kaiken itse.

Käytännön keinoja ajankäytön ongelman ratkaisemiseen

Ennen kuin puhutaan ulkoistamisesta, kannattaa käydä läpi muutama konkreettinen keino, joilla ajankäyttöä voi parantaa jo nykyisellä tiimillä:

• Erottele prospektointi ja closing-työ. Jos mahdollista, älä anna saman henkilön hoitaa sekä kylmien liidien tavoittelua että vaativia, päättäviä myyntineuvotteluja samana päivänä. Näiden kahden tehtävän vaatima keskittymistila on hyvin erilainen.

• Automatisoi toistuvat viestit. Muistutukset, seurantaviestit ja kalenterikutsut voi hoitaa automaatiolla, jolloin myyjän ei tarvitse käyttää aikaa niiden manuaaliseen lähettämiseen.

• Mittaa ajankäyttöä säännöllisesti. Pyydä myyntitiimiä seuraamaan esimerkiksi kahden viikon ajan, kuinka moni tunti päivästä kuluu aitoon asiakaskontaktiin. Tulokset yllättävät usein sekä myyjän että johdon.

• Selkeytä CRM-käytännöt. Jos kirjaaminen on hidasta ja monimutkaista, se syö aikaa jatkuvasti. Yksinkertaista prosessi niin, että kirjaaminen onnistuu muutamassa minuutissa tapaamisen jälkeen.

• Harkitse alkupään ulkoistamista. Jos prospektointiin ja tapaamisten sopimiseen kuluu suurin osa ajasta ilman että se on yrityksen ydinosaamista, tämä osa myyntiprosessista on usein järkevintä ulkoistaa kumppanille, joka tekee sitä päivittäin ja ammattimaisesti.

Miksi ulkoistettu buukkaus ja myyntikonsultointi ratkaisevat ajankäytön ongelman tehokkaimmin

Kun ajankäytön ongelmaa katsoo euroina, ratkaisu alkaa näyttää selvältä. Jos kokenut myyjä käyttää esimerkiksi 15 tuntia viikossa prospektointiin ja tapaamisten sopimiseen, ja tämän myyjän tuntipalkka sivukuluineen on merkittävästi korkeampi kuin erikoistuneen buukkaustiimin tuntihinta, yhtälö on yksinkertainen: sama työ tulee halvemmaksi, nopeammaksi ja usein myös laadukkaammaksi, kun sen tekee kumppani, jonka koko liiketoiminta perustuu juuri tähän osaamiseen.

Miten B2B-myyntiä kannattaa ulkoistaa -artikkelissa käydään läpi tarkemmin, millä perusteilla ulkoistaminen kannattaa. Ajankäytön näkökulmasta hyöty on erityisen selvä: kun ulkopuolinen kumppani hoitaa prospektoinnin, kylmäkontaktoinnin ja tapaamisten sopimisen, oma myyjä saa takaisin sen ajan, joka aiemmin kului listojen läpikäyntiin ja tavoittamattomiin puheluihin. Tämä aika voidaan käyttää siihen, missä oma myyjä on parhaimmillaan: sovittujen tapaamisten hoitamiseen, tarjousten viimeistelyyn ja kauppojen klousaamiseen.

Tässä on myös tärkeä huomio, joka erottaa laadukkaan buukkauspalvelun tavallisesta liidilistan ostamisesta: kyse ei ole siitä, että ostetaan pelkkiä yhteystietoja tai automatisoidaan massaviestintä. B2B-buukkaus tarkoittaa käytännössä sitä, että kokenut ihminen ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä oikeaan päättäjään, herättää aidon kiinnostuksen ja varaa tapaamisen suoraan myyjän kalenteriin. Tämä säilyttää sen, mikä B2B-myynnissä on kaikkein tärkeintä: ihmisten välisen luottamuksen rakentamisen, mutta poistaa myyjän omasta kalenterista sen kaikkein aikaa vievimmän ja vähiten tuottavan osan.

Fivendorin malli: ihmisen tekemä yhteydenotto ja systemaattinen myyntiputken hoito

Fivendor on rakennettu ratkaisemaan juuri tätä ongelmaa. Sen sijaan että pk-yrityksen oma myyjä käyttäisi puolet viikostaan listojen läpikäyntiin ja kylmiin puheluihin, Fivendorin tiimi hoitaa koko myynnin alkupään: kohdeyritysten ja päättäjien prospektoinnin, henkilökohtaisen yhteydenoton ja myyntitapaamisten sopimisen suoraan asiakasyrityksen myyjän kalenteriin. Tämän rinnalla rakennetaan tarvittaessa myös myynnin automaatioita, jotka pitävät myyntiputkea yllä taustalla, esimerkiksi seurantaviestein ja muistutuksin, ilman että ne korvaavat ihmiskontaktia siellä missä se ratkaisee eniten.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että pk-yrityksen oma myyjä saa kalenteriinsa säännöllisesti valmiiksi sovittuja tapaamisia oikeiden päättäjien kanssa, sen sijaan että hänen pitäisi ensin käyttää tunteja löytääkseen edes yhden sopivan kontaktin. Myyntitapaamisten sopiminen ulkoistetun palvelun avulla tuo lisäkapasiteettia ilman uutta rekrytointia, ja koska koko prosessi on systemaattinen ja mitattu, tulos on myös ennustettavampi kuin yksittäisen myyjän satunnaiset prospektointipäivät.

Tämä on lopulta se punainen lanka, joka toistuu kaikessa hyvässä B2B-myynnissä: aika on myyjän kallein resurssi, ja se resurssi kannattaa kohdentaa sinne, missä ihminen todella tekee eron, eli aitoon vuorovaikutukseen asiakkaan kanssa. Kaikki muu, minkä voi tehdä ammattimaisesti ja systemaattisesti ulkopuolisen kumppanin toimesta, kannattaa antaa sille kumppanille.

Käytännössä tämä malli myös skaalautuu paremmin kuin perinteinen rekrytointipolku. Kun uusi oma myyjä palkataan, hän kohtaa tyypillisesti täsmälleen saman ajankäytön ongelman kuin edeltäjänsä, ellei työnjakoa ole ensin korjattu. Kun sen sijaan alkupää on jo ulkoistettu ja systematisoitu, uusi myyjä pääsee heti kiinni siihen, missä hän tuottaa eniten arvoa: valmiiksi sovittuihin tapaamisiin ja kauppojen viemiseen maaliin. Tämä lyhentää myös uuden myyjän perehdytysaikaa merkittävästi, koska hänen ei tarvitse ensin opetella rakentamaan omaa prospektiverkostoa tyhjästä.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka suuri osa myyjän työajasta kuluisi ihanteellisesti varsinaiseen myyntiin?
Yleisesti tavoitteena pidetään, että vähintään puolet myyjän työajasta pitäisi kulua suoraan asiakaskontaktiin, tapaamisiin, puheluihin ja neuvotteluihin. Monessa pk-yrityksessä todellinen luku on kuitenkin selvästi tätä alempi, usein 20 ja 30 prosentin välillä.

Miten ajankäyttöä kannattaa alkaa mitata omassa yrityksessä?
Yksinkertaisin tapa on pyytää myyntitiimiä seuraamaan kahden viikon ajan, minne heidän työaikansa käytännössä kuluu, esimerkiksi jaettuna kategorioihin kuten asiakaskontakti, prospektointi, hallinto ja sisäiset palaverit. Tämä antaa nopeasti realistisen kuvan tilanteesta ilman monimutkaisia järjestelmiä.

Eikö automaatio ja tekoäly voisi hoitaa koko prospektoinnin ilman ihmistä?
Automaatio on erinomainen apu toistuvissa, ennalta arvattavissa tehtävissä, kuten muistutuksissa ja seurantaviesteissä. Merkittävien B2B-ostopäätösten taustalla on kuitenkin lähes aina useampi ihminen, jotka haluavat keskustella oikean asiantuntijan kanssa ennen päätöstä. Pelkkä automaatio ilman henkilökohtaista kontaktia jää usein tehottomaksi juuri korkean arvon B2B-kaupoissa.

Kannattaako ulkoistaa koko myynti vai vain osa siitä?
Useimmille pk-yrityksille toimivin malli on ulkoistaa myynnin alkupää, eli prospektointi ja tapaamisten sopiminen, ja pitää itse hallussa varsinainen myyntineuvottelu ja asiakassuhteen syventäminen. Näin oma tiimi keskittyy siihen, mikä vaatii syvintä tuotetuntemusta, ja kumppani hoitaa sen, missä systemaattisuus ja toisto tuovat eniten hyötyä.

Kuinka nopeasti ulkoistetun buukkauksen tulokset näkyvät?
Tämä riippuu toimialasta ja kohderyhmästä, mutta ensimmäiset sovitut tapaamiset syntyvät tyypillisesti jo ensimmäisten viikkojen aikana, kun kohderyhmä ja viestit on määritelty huolella. Pidemmällä aikavälillä, muutaman kuukauden kuluessa, myyntiputki alkaa täyttyä tasaisemmin ja ennustettavammin kuin satunnaisella omalla prospektoinnilla.

Miten tiedän, onko yritykseni ajankäyttöongelma juuri prospektoinnissa vai jossain muualla?
Seuraa, kuinka monta uutta, aidosti sovittua tapaamista uusien potentiaalisten asiakkaiden kanssa syntyy viikoittain suhteessa myyjien määrään. Jos luku on matala ja samalla myyjät kokevat olevansa jatkuvasti kiireisiä, syy löytyy hyvin usein juuri prospektointiin ja hallintoon kuluvasta ajasta.

Sopiiko ulkoistettu buukkaus myös pienelle, muutaman hengen yritykselle?
Kyllä. Pienessä yrityksessä yhden avainhenkilön ajankäytön ongelma on usein vielä kriittisempi kuin isossa organisaatiossa, koska yhtä myyjää tai yrittäjää ei voi korvata toisella kiireisenä viikkona. Kun prospektointi ja tapaamisten sopiminen ulkoistetaan, pienikin yritys saa käyttöönsä jatkuvan, ennustettavan virran uusia mahdollisuuksia ilman että sen tarvitsee kasvattaa omaa henkilöstöä.

Yhteenveto ja seuraava askel

Myyjän ajankäyttö on yksi niistä asioista, joita harva pk-yritys mittaa systemaattisesti, vaikka se vaikuttaa suoraan koko liiketoiminnan kasvuun. Kun suurin osa työajasta kuluu prospektointiin, hallintoon ja sisäiseen koordinointiin, itse myyntityölle, sille hetkelle jossa kauppa oikeasti syntyy, jää liian vähän tilaa. Ratkaisu ei useinkaan ole lisää työtunteja tai uusia työkaluja, vaan selkeä työnjako: automaatio hoitaa toistuvat tehtävät, systemaattinen prosessi pitää myyntiputken näkyvänä ja mitattuna, ja ihminen keskittyy siihen, missä ihmistä ei voi korvata, aitoon henkilökohtaiseen kontaktiin.

Juuri tähän Fivendor on erikoistunut. Kun annat kohdeyritysten prospektoinnin, henkilökohtaisen yhteydenoton ja myyntitapaamisten sopimisen Fivendorin tiimin hoidettavaksi, oma myyjäsi saa takaisin sen ajan, joka aiemmin kului listojen läpikäyntiin ja tavoittamattomiin puheluihin. Tulokset ovat konkreettisia: enemmän sovittuja tapaamisia oikeiden päättäjien kanssa, ennustettavampi myyntiputki ja myyjä, joka saa käyttää osaamisensa siihen, missä se tuottaa eniten arvoa. Ota yhteyttä Fivendoriin ja selvitetään yhdessä, kuinka paljon aikaa ja euroja yrityksesi voisi säästää, kun myynnin alkupää siirtyy ammattilaisten hoidettavaksi. Varaa ilmainen 30 min kartoitus