Follow-up B2B-myynnissä: näin järjestelmälliset jatkoyhteydenotot tuovat kaupat

Follow-up B2B-myynnissä tarkoittaa järjestelmällistä jatkoyhteydenottoa jokaiseen liidiin, tarjoukseen ja tapaamiseen, kunnes asia on selkeästi päätetty suuntaan tai toiseen. Se kuulostaa itsestäänselvältä, mutta juuri tässä kohdassa suomalaiset pk-yritykset menettävät eniten rahaa. Tarjous lähtee, asiakas sanoo palaavansa asiaan, ja sitten kalenteri täyttyy muusta. Kolmen kuukauden päästä kilpailija on tehnyt kaupan, koska se soitti uudelleen. Tässä artikkelissa käymme läpi, miksi follow-up jää tekemättä, miten jatkoyhteydenotot rakennetaan prosessiksi ja miksi ihmisen hoitama henkilökohtainen kontakti ratkaisee lopulta enemmän kauppoja kuin mikään automaatio.

Mitä follow-up B2B-myynnissä tarkoittaa?

Follow-up eli jatkoyhteydenotto on mikä tahansa suunniteltu kontakti, joka tehdään edellisen kontaktin jälkeen asian viemiseksi eteenpäin. B2B-myynnissä se kattaa koko myyntiputken: ensimmäisen kylmäsoiton jälkeisen uuden yrityksen, tapaamisen jälkeisen yhteenvedon, tarjouksen perässä tehtävän puhelun ja jopa kielteisen vastauksen jälkeen sovitun uuden yhteydenoton puolen vuoden päähän.

Olennaista on sana järjestelmällinen. Satunnainen muistutussähköposti silloin kun myyjä sattuu muistamaan ei ole follow-up-prosessi. Prosessissa jokaisella liidillä on aina seuraava sovittu askel, päivämäärä ja vastuuhenkilö. Jos jollakin putken asiakkaalla ei ole seuraavaa askelta, se ei ole myyntiputkessa vaan unohdettujen listalla.

Follow-up lyhyesti: määritelmä

• Mitä: suunniteltu jatkoyhteydenotto, jolla on selkeä tavoite ja seuraava askel.

• Milloin: jokaisen myyntiputken vaiheen jälkeen, ei vain tarjouksen perään.

• Miten: ensisijaisesti puhelimella ja henkilökohtaisesti, sähköposti ja LinkedIn tukevat.

• Kuinka kauan: kunnes ostaja tekee selkeän päätöksen tai pyytää lopettamaan yhteydenotot.

Miksi follow-up jää pk-yrityksissä tekemättä?

Lähes jokainen yrittäjä tietää, että jatkoyhteydenotot kannattavat. Silti ne jäävät tekemättä. Syy ei ole laiskuus vaan rakenne. Pk-yrityksessä myynnin hoitaa usein toimitusjohtaja, asiantuntija tai yksi myyjä, jonka päivä on täynnä toimitusta, asiakaspalvelua ja hallintoa. Uusi kauppa tuntuu kiireellisemmältä kuin vanha tarjous, ja kiireellinen voittaa aina tärkeän.

1. Myyjä pelkää olevansa tunkeileva

Suomalainen myyntikulttuuri on kohtelias. Moni myyjä ajattelee, että jos asiakas on kiinnostunut, hän kyllä ottaa yhteyttä. Todellisuudessa B2B-ostaja on yhtä kiireinen kuin myyjä. Hänen pöydällään on kymmenen muuta asiaa, ja tarjous jää sähköpostin pohjalle ilman, että kukaan on tehnyt kielteistä päätöstä. Hyvin hoidettu jatkoyhteydenotto on ostajalle palvelus, ei häiriö: se auttaa häntä tekemään päätöksen, jota hän on itsekin lykännyt.

2. Myyntiputkessa ei ole seuraavia askelia

Kun liidit ovat Excelissä, muistilapuilla tai myyjän päässä, follow-upin tekeminen riippuu muistista. Muisti pettää viimeistään silloin, kun liidejä on enemmän kuin kaksikymmentä. Ilman CRM-järjestelmää tai edes yksinkertaista seurantataulukkoa, jossa jokaisella rivillä on seuraava toimenpide ja päivämäärä, jatkoyhteydenotot ovat sattumanvaraisia.

3. Uudet liidit houkuttelevat enemmän kuin vanhat

Uusi kontakti tuntuu mahdollisuudelta, vanha kontakti tuntuu keskeneräiseltä työltä. Tämä johtaa siihen, että yritys käyttää paljon aikaa ja rahaa uusien liidien hankintaan, mutta jättää jo lämmitetyt liidit jäähtymään. Kuitenkin liidi, joka on jo kuullut yrityksestä, ollut tapaamisessa tai saanut tarjouksen, on huomattavasti lähempänä kauppaa kuin yksikään uusi nimi listalla.

4. Ei sovittu, kuka follow-upin tekee

Kun buukkaus, myynti ja toimitus ovat eri ihmisillä, jatkoyhteydenotto voi pudota roolien väliin. Myyjä olettaa, että markkinointi hoitaa uutiskirjeen, markkinointi olettaa myyjän soittavan, ja asiakas ei kuule kenestäkään. Tästä ilmiöstä kerromme lisää artikkelissa myyntiputken pullonkauloista ja siitä, missä vaiheessa liidit oikeasti tippuvat.

5. Yksi "ei nyt" tulkitaan lopulliseksi kieltäytymiseksi

B2B-myynnissä vastaus "ei nyt" tarkoittaa useimmiten juuri sitä: ei nyt. Budjetti on lukittu, toinen projekti on kesken tai päättäjä on lomalla. Puolen vuoden päästä tilanne voi olla täysin toinen. Jos yritys poistaa jokaisen "ei nyt" -vastauksen listaltaan, se heittää pois tulevaisuuden kauppoja.

Kuinka monta yhteydenottoa B2B-kauppa vaatii?

Myyntikirjallisuudessa toistetaan usein, että suurin osa B2B-kaupoista syntyy vasta viidennen tai sitä myöhemmän yhteydenoton jälkeen, kun taas suurin osa myyjistä luovuttaa yhden tai kahden yrityksen jälkeen. Tarkat prosenttiluvut vaihtelevat lähteittäin, eikä niitä kannata ottaa absoluuttisena totuutena. Suunta on kuitenkin jokaiselle B2B-myyntiä tehneelle tuttu: ensimmäinen yhteydenotto harvoin riittää.

Fivendorin kokemus suomalaisesta B2B-buukkauksesta on samansuuntainen. Päättäjä vastaa puhelimeen harvoin ensimmäisellä kerralla, ja kun hän vastaa, hän pyytää usein soittamaan uudelleen myöhemmin. Tapaaminen syntyy, kun soittaja muistaa tämän pyynnön ja soittaa juuri sovittuna ajankohtana. Lupauksen pitäminen rakentaa luottamusta jo ennen ensimmäistä tapaamista.

Taulukon ajoitukset ovat lähtökohtia, eivät sääntöjä. Tärkeintä on, että jokaiselle vaiheelle on sovittu toimintatapa etukäteen, jolloin kenenkään ei tarvitse miettiä joka kerta erikseen, mitä seuraavaksi tehdään.

Follow-up-prosessin rakentaminen vaihe vaiheelta

Hyvä jatkoyhteydenottoprosessi ei vaadi kallista teknologiaa. Se vaatii selkeät säännöt, yhden paikan, jossa tieto on, ja ihmisen, jonka vastuulla prosessin pyöriminen on. Alla on käytännön malli, jonka pk-yritys voi ottaa käyttöön muutamassa päivässä.

Vaihe 1: Määritä myyntiputken vaiheet

Jos myyntiputken vaiheita ei ole määritelty, follow-upia on mahdotonta suunnitella. Tyypillinen B2B-putki etenee esimerkiksi näin: tunnistettu kohde, kontaktoitu, kiinnostunut, tapaaminen sovittu, tapaaminen pidetty, tarjous lähetetty, neuvottelu, kauppa tai hävitty. Jos putken perusrakenne on vielä hakusessa, katso ohjeet artikkelista B2B-myyntiputken rakentaminen vaihe vaiheelta.

Vaihe 2: Sovi jokaiselle vaiheelle seuraava askel

Kirjoita jokaisen vaiheen kohdalle, mitä tapahtuu seuraavaksi ja milloin. Esimerkiksi: "Tarjous lähetetty, soitto kolmen arkipäivän päästä, jossa käydään tarjous läpi ja kysytään päätösaikataulu." Kun sääntö on kirjattu, kenenkään ei tarvitse muistaa sitä erikseen.

Vaihe 3: Kirjaa jokainen kontakti samaan paikkaan

CRM-järjestelmä on paras vaihtoehto, mutta aluksi riittää myös jaettu taulukko. Jokaisesta kontaktista kirjataan päivämäärä, kanava, mitä sovittiin ja seuraavan kontaktin päivämäärä. Ilman tätä kirjausta jatkoyhteydenotot riippuvat yhden ihmisen muistista, ja kun tämä ihminen sairastuu tai vaihtaa työpaikkaa, myyntiputki katoaa hänen mukanaan.

Vaihe 4: Varaa follow-upille kiinteä aika kalenterista

Jatkoyhteydenotot tehdään, kun niille on aikaa kalenterissa. Moni tehokas myyjä varaa esimerkiksi tiistai- ja torstaiaamupäivät pelkästään sovituille soitoille. Kun aika on varattu, sitä ei käytetä muuhun. Tämä yksinkertainen tapa ratkaisee suuren osan ongelmasta.

Vaihe 5: Päätä, milloin liidi suljetaan

Loputon soittaminen samalle henkilölle ei ole järkevää. Sovi etukäteen, montako yritystä tehdään ennen kuin liidi siirretään pitkän aikavälin seurantaan. Esimerkiksi kuusi yritystä kolmen viikon aikana, ja sen jälkeen uusi kierros puolen vuoden päästä. Näin putki pysyy puhtaana ja myyjän aika kohdistuu oikeisiin asioihin.

Vaihe 6: Seuraa ja paranna

Mittaa, kuinka moni kauppa syntyy ensimmäisellä, toisella tai viidennellä yhteydenotolla. Kun dataa kertyy, näet, missä kohdassa putkea follow-up tuottaa eniten ja missä vaiheessa liidejä menetetään. Tämä tieto auttaa kohdistamaan resursseja oikein.

Puhelin, sähköposti vai LinkedIn: mikä kanava toimii jatkoyhteydenotossa?

Kanavan valinta riippuu tilanteesta, mutta yksi periaate pätee lähes aina: mitä lähempänä kauppaa ollaan, sitä henkilökohtaisempi kanavan pitää olla. Automaattinen sähköpostisarja voi toimia, kun liidi on vielä kaukana ostopäätöksestä. Kun asiakas on saanut tarjouksen ja miettii päätöstä, häntä ei vakuuta kolmas automaattinen "halusin vain tarkistaa" -viesti. Häntä vakuuttaa ihminen, joka soittaa, kuuntelee ja vastaa kysymyksiin.

Paras tulos syntyy yhdistelmästä, jossa puhelin on pääkanava ja muut kanavat tukevat sitä. Esimerkiksi soitto, jonka jälkeen lähetetään lyhyt sähköposti sovitusta asiasta, toimii huomattavasti paremmin kuin kumpikaan yksinään.

Miksi henkilökohtainen kontakti ratkaisee follow-upissa?

Tekoäly ja markkinoinnin automaatio ovat tuoneet myyntiin paljon hyviä työkaluja. Ne auttavat tunnistamaan oikeat kohdeyritykset, kirjoittamaan viestipohjia ja muistuttamaan myyjää tehtävistä. Ne eivät kuitenkaan korvaa sitä hetkeä, kun ostaja kertoo puhelimessa, miksi päätös oikeasti viivästyy.

Henkilökohtaisessa keskustelussa tulee esiin asioita, joita sähköpostiin ei koskaan kirjoiteta: "Talousjohtaja ei ole vielä nähnyt tarjousta", "Meillä on sisäinen kilpaileva projekti" tai "Hinta on ok, mutta toimitusaikataulu huolettaa." Kun myyjä kuulee nämä, hän voi reagoida. Kun hän ei kuule niitä, hän arvaa, ja arvaus menee usein pieleen.

Luottamus syntyy lupausten pitämisestä

Jokainen jatkoyhteydenotto on pieni lupaus. "Soitan torstaina kello kymmenen" on lupaus, ja kun soitto tulee täsmälleen silloin, ostaja oppii, että tähän yritykseen voi luottaa. B2B-ostaja ostaa harvoin pelkkää tuotetta. Hän ostaa toimittajan, jonka kanssa hän joutuu työskentelemään kuukausia tai vuosia. Myyntivaiheen luotettavuus on hänelle ennakkonäyttö siitä, millaista yhteistyö tulee olemaan.

Ihminen tunnistaa ostosignaalit

Kokenut soittaja kuulee äänensävystä, onko "palaan asiaan" kohtelias kieltäytyminen vai todellinen kiinnostus, joka odottaa oikeaa hetkeä. Tämä tieto ohjaa koko jatkoprosessia: kenelle soitetaan ensi viikolla, kuka siirretään puolen vuoden seurantaan ja kenet poistetaan listalta kokonaan. Automaatio kohtelee kaikkia samalla tavalla, ihminen osaa erotella.

Pitkäjänteisyys voittaa nopeat kampanjat

Follow-up on pitkäjänteisyyden käytännön muoto. Yksittäinen kampanja tuottaa piikin, mutta tasainen ja säännöllinen kontaktointi rakentaa myyntiputken, joka tuottaa kauppoja kuukaudesta toiseen. Aiheesta lisää artikkelissa miksi pitkäjänteisyys ja aktiivisuus voittavat B2B-myynnissä.

Käytännön esimerkki: sama liidi kahdella eri tavalla

Kuvitellaan suomalainen teollisuuden palveluyritys, joka myy kunnossapitopalveluja tuotantolaitoksille. Se on saanut tapaamisen keskisuuren valmistajan tuotantopäällikön kanssa. Tapaaminen menee hyvin, ja tuotantopäällikkö pyytää tarjouksen.

Tapa A: ilman follow-up-prosessia

1. Tarjous lähetetään viikon kuluttua tapaamisesta, koska myyjällä oli kiireitä.

2. Kahden viikon päästä myyjä lähettää sähköpostin "Ehditkö katsoa tarjousta?". Vastausta ei tule.

3. Kuukauden päästä myyjä muistaa asian, mutta ei halua olla tyrkky ja jättää soittamatta.

4. Kolmen kuukauden päästä LinkedInistä näkyy, että kilpailija on aloittanut yhteistyön samassa tehtaassa.

Tapa B: järjestelmällinen follow-up

1. Tapaamisen lopussa sovitaan, että tarjous tulee kolmen arkipäivän kuluessa ja että myyjä soittaa sen jälkeen läpikäyntiä varten.

2. Samana päivänä lähtee lyhyt yhteenveto tapaamisesta ja sovituista askelista.

3. Tarjous lähtee sovitusti, ja kolmen päivän päästä myyjä soittaa. Puhelussa selviää, että tuotantopäällikkö tarvitsee talousjohtajan hyväksynnän.

4. Myyjä tarjoutuu pitämään lyhyen etätapaamisen, johon talousjohtaja osallistuu. Tapaamisessa käydään läpi takaisinmaksuaika.

5. Kauppa syntyy kuuden viikon kuluttua ensimmäisestä tapaamisesta.

Molemmissa tapauksissa tuote, hinta ja asiakas olivat samat. Ero syntyi siitä, että tavassa B jokaisella vaiheella oli seuraava askel, ja ihminen piti huolen siitä, että askel otettiin.

Follow-up tapaamisen jälkeen ja ennen sitä

Moni ajattelee jatkoyhteydenottoa vain tarjouksen jälkeisenä toimenpiteenä. Yhtä tärkeää on kuitenkin se, mitä tapahtuu ennen tapaamista ja heti sen jälkeen.

Ennen tapaamista

Buukattu tapaaminen on arvokas vasta, kun se toteutuu. Vahvistusviesti heti sopimisen jälkeen, kalenterikutsu ja muistutus edellisenä päivänä vähentävät peruutuksia merkittävästi. Lisää käytännön keinoja löydät artikkelista no-show-tapaamiset B2B-myynnissä ja miten ne saadaan kuriin.

Heti tapaamisen jälkeen

Tapaamisen jälkeinen yhteenveto on yksi aliarvostetuimmista myynnin työkaluista. Kun lähetät saman päivän aikana lyhyen viestin, jossa kerrot, mitä keskusteltiin, mitä asiakas tarvitsee ja mikä on seuraava askel, teet kolme asiaa samaan aikaan: osoitat kuunnelleesi, annat asiakkaalle valmiin tekstin, jonka hän voi välittää muille päättäjille, ja lukitset seuraavan askeleen kirjallisesti.

Hyvän yhteenvetoviestin rakenne

• Kiitos ajasta, yksi lause riittää.

• Asiakkaan tilanne ja tarve hänen omin sanoin kuvattuna.

• Miten ratkaisunne auttaa juuri tähän tarpeeseen, korkeintaan kolme kohtaa.

• Sovittu seuraava askel päivämäärineen.

• Yhteystiedot ja lupaus olla tavoitettavissa kysymyksille.

Yleisimmät virheet jatkoyhteydenotoissa

Jatkoyhteydenoton tekeminen on parempi kuin sen tekemättä jättäminen, mutta huonosti tehty follow-up voi myös vahingoittaa suhdetta. Nämä virheet toistuvat B2B-myynnissä usein.

1. Tyhjä tarkistusviesti. "Halusin vain tarkistaa, ehditkö katsoa" ei tuo ostajalle mitään uutta. Jokaisessa yhteydenotossa pitäisi olla jokin syy: uusi tieto, kysymys tai konkreettinen ehdotus.

2. Liian pitkä tauko. Kun tarjouksesta on kulunut kuukausi, asiakas on jo unohtanut sen sisällön. Ajoitus on puolet viestistä.

3. Liian tiheä tahti. Päivittäiset viestit samalle henkilölle ärsyttävät. Kahden tai kolmen arkipäivän väli on useimmiten sopiva.

4. Kanavan yksipuolisuus. Jos sähköposteihin ei vastata, kuudes sähköposti tuskin muuttaa tilannetta. Vaihda kanavaa ja soita.

5. Väärä henkilö. Jos yhteyshenkilö ei vastaa, syy voi olla se, ettei hän ole päättäjä. Kysy suoraan, kuka muu päätökseen osallistuu.

6. Seuraavaa askelta ei sovita. Puhelu, joka päättyy sanoihin "palataan asiaan", on hukattu tilaisuus. Sovi aina tarkka päivä ja aika.

Follow-upin mittarit: mitä kannattaa seurata?

Jatkoyhteydenottojen tehoa voi mitata yksinkertaisilla luvuilla. Mittaaminen auttaa näkemään, toimiiko prosessi ja missä kohdassa se vuotaa.

Kun näitä lukuja seurataan kuukausittain, myyntiputken hoitaminen muuttuu tunteesta tiedoksi. Johto näkee, onko putkessa riittävästi liikettä, ja myyjät näkevät, mihin heidän kannattaa käyttää aikansa.

Ulkoistettu follow-up: milloin se kannattaa?

Kaikilla pk-yrityksillä ei ole aikaa tai osaamista rakentaa ja ylläpitää jatkoyhteydenottojen prosessia itse. Usein yrittäjä tietää tarkalleen, mitä pitäisi tehdä, mutta päivässä ei yksinkertaisesti ole tunteja siihen. Tällöin ulkoistaminen on järkevä vaihtoehto.

Merkit siitä, että ulkoistus kannattaa

• Tarjouksia lähtee, mutta niistä ei kuulu mitään, eikä kenelläkään ole aikaa soittaa perään.

• Myyntiputkessa on kymmeniä liidejä, joista kukaan ei tiedä tilannetta.

• Myynti on yhden ihmisen varassa, ja hänen lomansa tai sairautensa pysäyttää uusasiakashankinnan.

• Uusia tapaamisia syntyy kampanjoittain, mutta tasaista virtaa ei ole.

• Yrityksellä ei ole resursseja palkata kokopäiväistä myyjää, mutta kasvutavoitteet edellyttävät aktiivista myyntiä.

Mitä ulkoistettu kumppani tuo follow-upiin?

Ulkoistettu buukkaus- ja myyntikumppani tuo prosessiin kolme asiaa, joita pk-yrityksen on vaikea järjestää itse. Ensinnäkin se tuo kurinalaisuuden: soitot tehdään sovittuna aikana, koska se on kumppanin päätyö eikä sivutoimi. Toiseksi se tuo kokemuksen: ammattisoittaja tietää, miten päättäjä tavoitetaan, mitä sanotaan kolmannella soitolla ja milloin liidi kannattaa siirtää pitkän aikavälin seurantaan. Kolmanneksi se tuo näkyvyyden: kun kaikki kontaktit kirjataan järjestelmällisesti, yritys näkee myyntiputkensa tilanteen joka hetki.

Ulkoistettu malli ei tarkoita, että oma myyjä jää pois. Päinvastoin, se vapauttaa oman myyjän tekemään sitä, missä hän on paras: pitämään tapaamisia ja päättämään kauppoja. Buukkaaja hoitaa työläät ensimmäiset kontaktit ja jatkoyhteydenotot, myyjä hoitaa neuvottelut.

Usein kysytyt kysymykset follow-upista B2B-myynnissä

Kuinka pian tarjouksen jälkeen kannattaa ottaa yhteyttä?

Yleensä 2-4 arkipäivän kuluttua. Paras tapa on sopia jatkosoitto jo tarjousta lähetettäessä, jolloin asiakas odottaa yhteydenottoa eikä koe sitä painostuksena.

Montako kertaa samaan henkilöön voi ottaa yhteyttä?

Kylmässä kontaktoinnissa 4-6 yritystä muutaman viikon aikana on tyypillinen ja hyväksyttävä määrä, kunhan yhteydenotot ovat asiallisia ja niissä vaihdellaan kanavaa ja ajankohtaa. Jos asiakas pyytää lopettamaan yhteydenotot, pyyntöä kunnioitetaan aina.

Onko sähköposti vai puhelin parempi follow-upissa?

Puhelin on yleensä tehokkaampi, koska se mahdollistaa keskustelun ja paljastaa todelliset syyt päätöksen viivästymiseen. Sähköposti toimii parhaiten puhelun tukena, esimerkiksi yhteenvetona tai materiaalin lähettämisessä.

Mitä teen, jos asiakas ei vastaa lainkaan?

Kokeile eri kanavaa ja eri kellonaikaa. Jos vastausta ei tule useammankaan yrityksen jälkeen, lähetä lyhyt viesti, jossa kerrot siirtäväsi asian toistaiseksi sivuun ja palaavasi siihen myöhemmin. Usein juuri tämä viesti saa vastauksen.

Voiko follow-upin automatisoida kokonaan?

Osittain. Muistutukset, kalenterikutsut ja varhaisen vaiheen viestit voi automatisoida. Kaupan ratkaisevissa vaiheissa ihmisen hoitama henkilökohtainen kontakti tuottaa kuitenkin selvästi parempia tuloksia, koska vain ihminen pystyy reagoimaan asiakkaan todellisiin huoliin.

Mitä "ei nyt" -vastaukselle kannattaa tehdä?

Kysy, milloin tilanne voisi olla ajankohtainen, ja kirjaa se seuraavaksi kontaktipäiväksi. Pidä välissä yhteyttä kevyesti, esimerkiksi jakamalla hyödyllistä tietoa. Monet kaupat syntyvät kontakteista, jotka sanoivat aiemmin "ei nyt".

Kannattaako follow-up ulkoistaa?

Kannattaa, jos yrityksellä ei ole aikaa tai resursseja hoitaa jatkoyhteydenottoja järjestelmällisesti. Ulkoistettu kumppani varmistaa, ettei yksikään liidi unohdu ja että oma myyjä voi keskittyä kauppojen päättämiseen.

Yhteenveto: follow-up on myyntiputken moottori

Follow-up B2B-myynnissä ei ole lisätehtävä, joka tehdään, jos aikaa jää. Se on myyntiputken moottori. Ilman järjestelmällisiä jatkoyhteydenottoja myyntiputki on vain lista nimiä, joista osa ostaa sattumalta. Prosessin avulla jokainen liidi etenee, pysähtyy hallitusti tai poistuu tietoisesti.

• Jokaisella liidillä pitää olla aina päivätty seuraava askel.

• Suurin osa B2B-kaupoista vaatii useita yhteydenottoja, joten yksi tai kaksi yritystä ei riitä.

• Puhelin ja henkilökohtainen kontakti ratkaisevat kaupan loppuvaiheessa paremmin kuin automaatio.

• "Ei nyt" on tulevaisuuden kauppa, ei hävitty kauppa.

• Kun aikaa ei ole, ulkoistettu kumppani pitää prosessin käynnissä.

Miksi Fivendor on oikea kumppani follow-upin hoitamiseen?

Fivendorin myyntikonsultointi ja buukkauspalvelu on rakennettu juuri sen ongelman ympärille, josta tämä artikkeli kertoo: myyntiputki vuotaa, koska kenelläkään ei ole aikaa hoitaa jatkoyhteydenottoja järjestelmällisesti. Me soitamme päättäjille, sovimme tapaamisia ja ennen kaikkea soitamme uudelleen silloin kun on sovittu. Jokainen kontakti kirjataan, jokaisella liidillä on seuraava askel, ja näet koko ajan, missä vaiheessa putki on. Teemme työn ihmisinä, puhelimella ja henkilökohtaisesti, koska tiedämme, että juuri se rakentaa luottamuksen ja tuo kaupat. Myyntikonsultoinnissa autamme lisäksi rakentamaan teidän oman follow-up-prosessinne, jotta myös tapaamisten jälkeiset vaiheet etenevät.

Haluatko tietää, kuinka paljon kauppaa teidän myyntiputkessanne on nyt jäämässä hoitamatta? Varaa ilmainen 30 minuutin kartoitus, niin käydään yhdessä läpi teidän tilanteenne ja katsotaan, miten saamme liidinne liikkeelle.